Silmien salat -enemmän kuin näköaisti! Näin silmäongelmat heijastuvat kehoon
Kansikuva: Canva, Marta Ortiz
Onko sinulla joskus vaikeuksia keskittyä tai ylläpitää tarkkaavaisuutta? Sen sijaan ajatus harhailee ja katse vaeltaa. Kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kirjaakin lukiessa unohdat samantien mitä juuri luit. Tai oletko kärsinyt huimauksesta, päänsäryistä tai näön utuisuudesta? Niskakin on jumissa tuon tuosta. Silmien toiminnan häiriö voi olla yksi selittävä tekijä edellä mainittujen oireiden taustalla, mikäli mitään silmien sairautta tai muuta tilaa ei ole todettu. Tässä blogissa opit, miten monin eri tavoin silmien toiminta vaikuttaa hermostoon ja miksi silmien liikkeitä kannattaa treenata.
Katseet tulisikin ehdottomasti kääntää silmiin, eikä unohtaa silmien potentiaalia erinäisten ongelmien ratkaisemisessa. Silmän liikkeitä harjoittamalla voidaan nimittäin parantaa mm. tarkkaavaisuutta, keskittymistä, lievittää kipuja, vähentää niskan jäykkyyttä, parantaa tasapainoa ja vähentää stressiä sekä ahdistuneisuutta.
Silmien monet eri liikkeet jokapäiväisessä elämässä
Silmien toimintaa voidaan tarkastella ja testata silmän liikkeiden kautta. Nimittäin oikeassa elämässä silmiä käytetään paljon koordinoidummin, kuin mitä perinteisessä näön testauksessa annetaan ymmärtää. Uskon, että sinäkin olet tehnyt näkötestauksen terveydenhoitajan huoneessa toinen silmä peitettynä, luetellen seinällä olevasta taulusta kirjaimia? Jos mietit tarkemmin, niin tuohan on hyvin hyvin kaukana siitä, miten silmiä oikeassa elämässä käytetään. Sukelletaankin hetkeksi silmien kiehtovaan maailmaan sekä vaatimuksiin, joita arkemme silmillemme asettaa.
Kuva: Canva FatCamera
Katseen kiinnittäminen (Gaze Fixation)
Yksi työläimmistä silmän liikkeistä on kyky kiinnittää katse kohteeseen vaikka pää ja keho liikkuvat. Jos näin ei olisi, asiat hyppisi ja pomppisi näkökentässä pään ja kehon liikkeiden aikana. Tämä vaatii paljon aivokuorelta ns. “estävää” vaikutusta ja on siksi “työläs” liike.
Silmien hitaat liikkeet (Smooth Pursuit)
Päivittäisessä arjessa asiat eivät kuitenkaan ole koko ajan paikallaan vaan näemme paljon myös liikettä. Jotta sinun on mahdollista seurata liikkuvia kohteita (esim. ihminen kävelee edestäsi) vieläpä niin, että näet sen tarkasti, tarvitset siihen ns. hitaita silmien liikkeitä.
Jos nämä hitaat silmien liikkeet eivät ole sulavia, on näiden liikkuvien katseiden seuraaminen kohtalaisen työlästä ja hermostoa kuormittavaa. Usein tilannetta kompensoidaan esimerkiksi siten, että päätä liikutetaan silmien liikuttamisen sijaan.
Silmien nopeat liikkeet (Saccadi-liikkeet)
Hitaiden liikkeiden lisäksi tarvitaan myös nopeita silmien liikkeitä, jossa kykenet siirtämään katseen nopeasti paikasta a paikkaan b. Itseasiassa niinkin arkipäiväinen asia kuin lukeminen on tätä: silmät pomppivat nopeasti sanasta sanaan. Jos nämä liikkeet eivät ole sulavia, voivat rivit alkaa pomppimaan herkästi, joka tekee lukemisesta työlästä.
Silmien lähennys ja loitonnus (Konvergenssi ja divergenssi)
Monimutkainen arkemme ei kuitenkaan pääty tähän, vaan katseen kiinnittämisen, hitaiden ja nopeiden silmänliikkeiden kaverina tarvitaan vielä kykyä katsoa kauas ja lähelle vuorottain. Tämä vuorottainen vaihtelu on näkökentän syvyysasteen muuttamista ja tätä tehdään paljon etenkin koulumaailmassa tai töissä esim. palavereissa. Nimittäin tehokas toiminta on oleellista silloin, kun katsotaan vuoroin kauas (esim. taululle) ja lähelle (esim. oppikirjaan).
Tämän vaihtelun tulisi tapahtua muutamissa sekunneissa, mutta esimerkiksi lukemisen vaikeudesta tai opiskelun työläydestä potevilla tämä saattaa viedä jopa puoli minuuttia. Se jos joku tekee opiskelusta hidasta ja työlään tuntuista. Tämä saatetaan myös liittää heikkoon työmuistiin, mutta tottahan se on, että asia ehtiikin unohtua mielestä, jos pelkkä katseen tarkentaminen takaisin lähelle vie aikaa yli työmuistin kapasiteetin verran.
Silmän dominanssi -toisen silmän tulisi olla johtaja
Yksi mielenkiintoinen tekijä on myös silmän dominanssiin liittyvä aspekti: kun katsot kauas ja lähelle tulisi saman silmän olla dominoiva. Jos dominoiva silmä vaihtuukin, eli esimerkiksi kauas katsottaessa se on oikea silmä ja lähelle katsottaessa se on vasen silmä, on tämä luonnollisesti hyvin hermostoa ruuhkauttava sekä lukemista ja opiskelua hidastava tekijä.
Optimitilanteessa dominoiva silmä on sama -katsoitpa kauas tai lähelle.
Keskittymisen vaikeus ja ongelmia tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä
Onko sinulla joskus vaikeuksia keskittyä tai ylläpitää tarkkaavaisuutta? Sen sijaan ajatus harhailee ja katse vaeltaa. Kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kirjaakin lukiessa unohdat samantien mitä juuri luit. Silmien liikkeillä voi olla vaikutusta tähänkin, nimittäin katseen tietoinen kohdistaminen vaikuttaa siihen, että aivojen vahva visuaalinen toimintaverkosto aktivoituu.
Tarvitsemme tämän verkoston aktiivisuutta silloin, kun teemme jotain, mikä vaatii täyden keskittymisen ja huomion suuntaamisen. Jos katseen kohdistaminen ei onnistu (ja katseesi vain harhailee siellä ja täällä) voi olla, että ns. “lepoverkko” jääkin aktiiviseksi, jolloin keskittyminen on toden totta hankalampaa.
Olenkin havainnut silmien liikkeitä tutkiessani, että henkilöt joilla on haasteita keskittymisen, tarkkaavuuden ja muistin kanssa, on haasteita myös silmien liikkeissä. Hitaat liikkeet eivät ole ns. “sulavat” ja silmät ikäänkuin “lipsuvat” kohteesta helposti irti. Katseen kohdistaminen tuntuu vaikealta, jopa ikävältä ja voi provosoida utuisen ja huimaavan olotilan päälle.
Kärsitkö niskan kestojumista?
Onko sinulla viikoittaista päänsärkyä tai kenties jatkuvaa niskan jumitusta? Särkylääkkeitä kuluu ja sormet puutuvat. Epämiellyttäviä oireita kertakaikkisesti! Miten näitä oireita on kohdallasi lähestytty?
Kehotettu kenties korjaamaan työergonomiaa, jumppaamaan hartioita ja vahvistamaan niskan ja yläkropan lihaksia. Kyllä. Nuo ovat tosi tärkeitä juttuja. Mutta entäpäs silmät? Käytäthän silmiäsi, kaikkine vaatimuksineen ja liikkeineen päivittäin. Oletko tietoinen siitä, onko silmien liikkeissä toimintahäiriötä? Silloin oireet provosoituvat luonnollisesti ihan tavallisessa arjen kulutuksessa. Siihen ei työpöydän korkeuden säätö välttämättä auta.
Tällaisessa tilanteessa ole työssäni havainnut, että niskan ja kallonpohjan hieronta ja käsittely vaikuttaa suoraan silmien hitaisiin liikkeisiin, niistä tulee sulavammat.
Onko lukeminen hidasta ja opiskelu työlästä?
Onko opiskelu ja lukeminen vienyt sinulta aina huomattavan paljon aikaa? Muut tekevät tehtävät nips ja naps, mutta sinä hikoilet tehtävien parissa tuntitolkulla? Silmien toimintahäiriö voi olla yksi merkittävä taustatekijä. Mikäli silmien liikkeissä ja visuaalisessa hahmottamisessa on ongelmaa, aiheuttaa se lukemisen hitautta, rivien pomppimista, kirjaimien sekoittumista (b ja d) toisiinsa tai tekstin kadottamista silloin, kun joudut katsomaan vuoroin taululle ja takaisin kirjaan. Luonnollisesti saattaa olla, että keskittyminen herpaantuu ja ajatus lähtee harhailemaan.
Silmien liikeharjoittelu tasapainoittaa hermostoa
Mutta mikä parasta, silmänliikkeitä voidaan treenata, aivan yhtälailla kun mitä muutakin liikettä tai lihasta kehossa. Koska silmien toiminta on kytköksissä moniin eri toimintoihin aivoverkostojen kautta, vaikutukset voivat näkyä hermoston kuormittumisen vähentymisenä, parempana keskittymisenä, tarkkaavaisuuden parantumisena ja huomionsuuntaamisena. Lukemisesta voi tulla sujuvampaa, unohtamatta inhottavia päänsärkyä ja jatkuvia niskajumeja.
Mihin kaikkeen silmien toiminta vaikuttaa:
Tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ja keskittymiseen
Silmä-käsi-koordinaatioon
Tasapainon ylläpitämiseen
Sujuvaan lukemiseen:
-ilman, että rivit pomppivat
-ilman että sekoitat kirjaimia (esim. b ja d)
-ilman, että kadotat kirjasta kohdan missä olit menossa sillä välin kun olet katsonut kauas (esim. taululle) ja takaisin lähelle (esim. kirjaan)
-ilman, että keskittymisesi herpaantuu ja ajatus lähtee harhailemaan
Näin silmänliikeharjoitukset auttavat:
Vähentää päänsärkyjä
Helpotta huimausoireita ja pahoinvointia
Lievittää niskajumeja ja siitä seuraavia liitännäisoireita kuten käsien puutumista
Parantaa tasapainoa ja helpottaa asennon ylläpitoa ja keskivartalon tukea
Auttaa keskittymiseen ja tarkkavaisuuteen sekä huomion suuntaamiseen
“Parantaa työmuistia” koska silmien toiminta tehostuu eikä aikaa kulu kaikenlaiseen silmien liikkeiden ja toiminnan säätämiseen.
Helpottaa silmien väsymistä, kirvelyä ja muita ärsytysoireita
Lievittää kipukokemusta jossain toisessa kehon osassa
Parantaa kehon liikelaajuuksia välittömästi
Helpottaa opiskelua ja sujuvoittaa lukemista
Vähentää hermoston kuormittumista sisältäpäin
Silmänliikkeiden epätarkka toiminta ja sensomotorinen valmennus
Tärkeimpiä silmien toimintaan vaikuttavia primitiivirefleksejä ovat Moro-refleksi, STNR-refleksi, ATNR-refleksi sekä TLR-refleksi. Karkeasti nämä liittyvät siihen, miten sensomotoriikka on varhaisissa vaiheissa päässyt kehittymään ja minkälaisia aistiärsykkeitä silmäsi ovat saaneet ja kuinka monipuolisesti olet saanut treenata silmien käyttöä.
Esimerkiksi ne lapset, jotka ohittavat ryömimisen ja/tai konttaamisen ja kiirehtivät kävelemään 10 kuukauden iässä, eivät ole harjaannuttaneet silmien käyttöä yhtä tehokkaasti kuin he, jotka ovat jaksaneet hartaudella ryömiä/kontata ilman kiirettä nousta pystyyn.
Eihän se toki tarkoita kaikkien kohdalla sitä, että toimintahäiriöitä ilmenee, mutta se voi lisätä riskiä siihen.
Vaikutukset voivat näkyä pitkälle aikuisuuteen saakka. Opimme nimittäin elämään näiden “haasteiden” kanssa, kompensoimaan omaa toimintaa tai suuntaamaan omat mielenkiinnon kohteet esimerkiksi vauhdikkaaseen tekemiseen ja isoihin linjoihin pienen piipertämisen sijaan.
Kompensaatiot ovat aina kuluttavampia
On hyvin tärkeää tiedostaa, että kompensaatiot ovat aina kuluttavampia hermostolle kuin varsinaisen toiminnan (silmien liikkeiden) palauttaminen tai parantaminen. Olipa kyse tuki- ja liikuntaelimistön kiputilasta tai aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta vauriosta aivoissa: pyritään palauttamaan toimintaa, ja estää kompensaatioiden syntymistä.
Oireita ja haasteita tottuminen ja kompensaatiot eivät kuitenkaan poista:
ne voivat kaventaa mahdollisuuksia (esim. kokemus siitä, että on vaikeaa keskittyä opiskeluun ja lukeminenkin on työlästä —> hanskat heitetään tiskiin koulun suhteen, voi tulla kokemus, että ei musta ole mihinkään.)
laskea elämänlaatua (esim. kehon jumien ja kipujen vuoksi ja toisaalta jos omasta itsestä rakentuu kokemus huonona ja ei-kykenevänä)
Joskus voi olla, että “pelkkä” primitiivirefleksityöskentely parantaa silmänliikkeitä. Jos ei, niin mukaan kannattaa ottaa silmäjumpat.
Mistä tiedän onko minulla silmänliikkeiden toimintahäiriö?
Tietenkin kysymällä itseltäsi, onko sinulla jotain näitä oireita tai haasteita, mitä tässä blogitekstissä on mainittu? Jos vastasit kyllä, voidaan silmien toimintaa testata silmien liikkeitä testaamalla. Lisäksi on toki tärkeää kartoittaa ja poissulkea muut sairaudet ja tilat, jotka voivat selittää silmien liikkeiden toimintahäiriötä, kuten jotkin silmäsairaudet.
Jos kuitenkin olet siellä ns. “harmaalla alueella” eli mikään sairaus tai tila ei selitä oireita, voi silmäjumppa olla kortti, joka kannattaa katsoa primitiivirefleksien ohella.
Varaa aika sensomotoriseen valmennukseen
Teen sensomotorista valmennusta Keravalla, jossa kartoitetaan myös silmien liikkeitä. Kartoituksessa kartoitetaan laajemmin hermoston toimintaa ja refleksien kartoitus on yksi osa kokonaisuutta. Lue lisää sensomotorisesta valmennuksesta täältä.
Terkuin,
Rosa-Maria
Lähteet:
Goddard Sally. 2014. Neuromotor Immaturity in children and adults.
Koivisto Eetu ja Luomajoki Hannu. 2024. Käytännön neurotiede. VK-kustannus.
Puustjärvi Anita. 2024. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Santalahti-kustannus.
Vicente A. Domingo-Sanz, BA, MSc, MBA, Centro Montrull, Algemesí, Valencia, Spain. 2022. Inhibition of Primitive Reflexes and Its Relationship with Visual Projection in Children and Adolescents. Optometry & Visual Performance.
Z-health. 2024. Essentials Of Elite Performance 2.0. Kurssimateriaalit.
